|
>>MATERIAALIA HIIHTOON
Maastohiihdon sinettiseuratoiminta
Sinettiseuratoiminta on Nuori
Suomi -ohjelman yksi näkyvimmistä toimintamuodoista. Sinetti
on valtakunnallinen seuratoiminnan laatumerkki. Sinettiseuroja on
eri lajeissa yli 586 ja maastohiihdossa 37.
Sinettiseurat ovat lasten- ja nuorten urheilun kärkiseuroja
omalla paikkakunnallaan. Sinetti on seuran lupaus laadusta.
Sinetin saaneille seuroille Nuori Suomi ry tarjoaa tiedotus- ja
markkinointiapuaan sekä seura voi hyödyntää valtakunnallisen
markkinoinnin paikallisesti.
Sinetti kertoo myös päättäjille, yrityksille ja seuran
toiminta-alueen väestölle seuran toiminnan sisällöstä, siitä
että nuoret huomioidaan, kaikille tarjotaan toimintaa, muistetaan
myös harrastajat ja tavoitellaan hyvää kilpailumenestystä pitkän
ajan suunnitelmilla. Sinettiä on helppo hyödyntää yhteistyösopimuksia
tehtäessä, uusia jäseniä hankittaessa ja seuran ulkoisenkuvan
kehittämisessä.
Nuoren Suomen tuen lisäksi Suomen Maastohiihto tarjoaa
Sinettiseuroilleen etuja, tiedotusapua, sinettikoulutuksen ja
tapaamiset nuorisotoiminnan vastuuhenkilöille, alennuspaikkoja
alueiden ohjaaja- ja valmentajakoulutuksiin sekä maastohiihdosta
nimetyn yhteyshenkilön.
|
MITEN SINETTISEURAKSI
- Ota yhteys Maastohiihdon sinettivastaavaan ja keskustele hänen
kanssaan seurasi tilanteesta ja siitä, miten lajiliitto voi auttaa
seuraanne matkalla Sinettiseuraksi.
- Tutustukaa Sinettiseurakriteereihin ja verratkaa niitä oman seuran
tilanteeseen. Tehkää suunnitelma siitä, mitä teidän pitää tehdä,
jotta voitte saada Nuori Suomi Sinetin.
- Tehkää pitkäjänteistä työtä seuranne kehittämiseksi. Kehittämistyö
kestää yleensä puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Kehittämistyöhön
voitte lajiliiton lisäksi saada apua liikunnan aluejärjestöiltä.
- Sopikaa sinettivastaavan kanssa, milloin olette valmiita
auditointiin/laadun arviointiin. Maastohiihdon edustaja/edustajat
tulevat tekemään laadun arvioinnin seuraanne paikan päälle eli
keskustelemaan kanssanne ja arvioimaan, miten hyvin seura täyttää
vaaditut laatukriteerit.
- Sinettiseuraksi valinta edellyttää aina liiton tutustumiskäyntiä
seurassa.
Maastohiihdon edustaja päättää Sinetin myöntämisestä seuralle.
- Sinetti luovutetaan seuralle seuran päättämässä tilaisuudessa,
jossa lajiliiton edustaja myöntää sinetin seuralle. Tilaisuus
kannattaa järjestää juhlavasti. Paikalle kutsutaan tilaisuuteen
sopivaa juhlaväkeä ja median edustajat.
- Sinettiseuran laadun säilymistä seurataan ensin kahden vuoden välein
ja sen jälkeen kolmen vuoden välein auditointikäynneillä.
Auditointikäynnit tekevät lajiliitto ja siinä on usein mukana myös
aluejärjestön edustaja.
VALINTAMENETTELY 2011-2012
1. Seuran tulee täyttää kaikki
annetut kriteerit
2. Vuosisuunnitelma käydään läpi
yhdessä maastohiihdon nuorisovastaavan
kanssa
3. Päätöksen tekee Suomen
Maastohiihto ry:n hallitus
Valituilta seuroilta edellytetään:
- Osallistumista vuosittain Sinettiseurojen yhteistilaisuuteen
- Ohjaajien ja valmentajien koulutussuunnitelma
- Ohjaajien,valmentajien ja seura-aktiivien kannustejärjestelmä,
vuoden juoniorivalmentajan valitseminen
- Vuosittainen raportointi seuran nuorisotoiminnasta
VALINNAN JÄLKEEN
- Sinetin luovutustilaisuus
- Osallistuminen Sinettiseurojen yhteistilaisuuksiin
- Ohjaajien ja valmentajien koulutussuunnitelman esittäminen
- Ohjaajien ja valmentajien kannustejärjestelmän esittäminen
- Vuosittainen raportointi seuran nuorisotoiminnasta Suomen
Maastohiihdon sinettiyhteyshenkilölle
- Sinetti on voimassa myöntämisen jälkeen kaksi (2) vuotta, jonka jälkeen
tarkistus ns. auditointi ja tämän jälkeen voimassa kolme (3) vuotta
- Sinettiseurojen ja liiton välinen yhteydenpito
MITEN SMH HUOMIOI OMAT SINETTISEURANSA?
- Nuori Suomi Sinetin käyttöoikeuden = LAADUN LEIMA.
- Koulutusta ja yhteisiä tiedotus / ideointitilaisuuksia
nuorisovastaaville (1 - 2 krt/vuosi
- Ensimmäisenä vuotena alennuspaikkoja alueen järjestämiin
ohjaajakoulutuksiin.
Seuran ohjaajat ja valmentajat ”etuoikeutettuja” kursseille.
- Maastohiihdossa Henna Sivenius on yhteyshenkilö Sinettiseuroille:
neuvonta puhelimitse, sähköpostilla ja seuratapaamisilla
HAKUMENETTELY 2011-2012
Seuralla on halu tulla Sinettiseuraksi ja kehittää omaa toimintaansa
- Sinettiseurahakulomakkeen 2011 voit ladata Materiaalisalkusta
- Hakemukset on palautettava osoitteella: Suomen Maastohiihto,
Radiokatu 20, 00093 SLU.
- Seuran kanssa sovitaan auditoinnin ajankohta, tilaisuuteen tulee
varata aikaa 3h sekä kutsua paikalle 5 seuran edustajaa 4 eri
roolista (seurajohto, nuorisotoimikunnan jäsen, ohjaaja/valmentaja,
vanhempi, nuori)
Maastohiihdon sinettiyhteyshenkilö:
Henna Sivenius
0400 997 418
henna.sivenius(at)maastohiihto.fi
SUKSIEN VOITELU JA HOITO
Tässä ohjeet suksien kunnostamiseen, voiteluun ja hoitoon. Muista, että
huolellisuus suksien käsittelyssä ja voitelussa mahdollistaa suksien
pitkäikäisyyden ja hyvän kunnon.
Uusien suksien peruskunnostus
Vasta kaupasta ostetut sukset kannattaa kerralla pistää hyvään
peruskuntoon. Siinä hommassa on yleensä hyvä käyttää asiantuntijaa -
urheiluliikettä, seuran palvelua tms.
1. Puhdista sukset perusteellisesti “karhunkielellä” ja
kuituliinalla /rätillä.
2. Sulata pohjaan pehmeähkö (0-5 C) vaha ja siklaa se terävällä
akryylisiklillä lämpöisenä/sulana pois. Käytä riittävästi vahaa
ettei kuuma rauta kosketa paljasta suksen pohjaa. Pyyhi vielä lopuksi
“karhunkielellä”.
3. Käyttämättömän pohjamateriaalin sisältämän nukan poistamiseksi
sulata pehmeähkö vaha uudelleen pohjaan ja siklaa se terävällä
metallisiklillä lämpöisenä/sulana pois. Toista käsittely
tarvittaessa. HUOM ! Jos pohjassa ei ole nukkaa älä käytä metallisikliä
vaan pelkästään akryylisikliä.
4. Sulata pohjaan pehmeähkö vaha, anna sen jäähtyä huoneenlämmössä
5-10 min ja siklaa akryylisiklillä. Viimeistele harjaamalla
nailonharjalla.
5. Toimita sukset asiantuntevalle kivihiojalle ja hiota suksiin haluamasi
kuviointi. Yleissukset kannattaa hiottaa pikkupakkaselle sopivaan
hienohkoon kuvioon.
6. Hionnan jälkeen toista kohdat 1-2 ja pyöristä suksen kantteja hieman
käyttämällä hienoa hiontapaperia (240 -400).
7. Sulata sen jälkeen pohjaan keskikova vaha ( -5--10C), anna jäähtyä
huoneenlämmössä 5-10 min ja siklaa akryylisiklillä. Viimeistele
harjaamalla nailonharjalla.
Sukset ovat näin peruskunnostetut ja valmiit hiihtämiseen. Mitä
useammin tämän jälkeen suksesi vahaat sen paremmassa kunnossa pohjat
pysyvät.
Voitelu
Suksien voitelu hallitaan muutamia yksinkertaisia
perusasioita noudattamalla. Voitelun tarkoituksena on
aikaansaada mahdollisimman hyvä luisto ja riittävä pito.
Pitovoiteet
Suomen suhteellisen vakaissa olosuhteissa voitelu on
yksinkertaista. Talven kilpailuista ja harjoituksista selvitään
3-4 purkkivoiteella sekä 3-4 liisterillä. Selkeintä on
voitelu pakkaskelillä.
Muutamalla violetilla ja sinisellä purkkivoiteella
hallitaan koko pakkaskelien alue. Mikäli suksi ei pidä, on
syytä ensin tarkistaa suksen soveltuminen ko. olosuhteisiin.
Muutamia vinkkejä pitovoitelussa:
- Voitele kelin mukainen pitovoide 50-70 cm matkalle
kantalapusta eteen (voidepesä).
- Lisää pitovoidetta 3-5 ohutta kerrosta välillä korkilla
tasoittaen.
- Purista liisteri molemmin puolin olasta tasaiseksi juovaksi.
- Tasoita liisteri voidekaapimella tai sormella. Voit lämmittää
voiteen puhaltimella.
- Voitele sukset mieluiten huoneenlämmössä.
Luistovoiteet
Luistovoiteista voidaan erotella kovat pakkaskelin vahat,
pehmeämmät lauhan kelin vahat sekä kosteille pakkaskeleille
tarkoitetut fluorivoiteet, joita ovat fluoripulverit, vahat ja
puristeet. Violetti ja sininen perusvaha riittävät
suurimpaan osaan talven harjoituksista ja kilpailuista.
Muutamia vinkkejä luistovoiteluun:
- Sulata voide huolellisesti luistopinnoille.
- Voide ei saa sulatessa kärytä (oikea lämpötila).
- Jäähtymisen jälkeen siklaa akryylisiklillä.
- Harjaa urat auki karhealla harjalla siklauksen jälkeen.
- Hio lopuksi karhunkielellä ja kuituliinalla.
Voiteiden poisto ja suksien puhdistus
- Poista vanhat voiteet siklaamalla.
- Liisterin ja lopullisen voiteen poistamiseen voit käyttää
kuumailmapuhallinta tai voiteenpoistoainetta.
- Voiteenpoistoaineen tulee haihtua ennen uutta voitelua.
Voitelun turvallisuus
Voiteissa käytetyistä raaka-aineista johtuen ja voitelun
vaativasta lämmittämisestä johtuen on muistettava:
- Normaaleissa voitelutilanteissa nousee voitelutilan ilman
hiukkaspitoisuus helposti yli haitallisten arvojen ja lisäksi
fluoriyhdisteiden kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia
yhdisteitä.
Hengityssuojainten käyttö on tarpeen kaikille
voitelutiloissa oleskeleville tai työskenteleville
(urheilijat, valmentajat, huoltajat jne.) eikä siis missään
nimessä vain voitelumestareille.
Huolellinen urheilija huolehtii myös suksiensa
kunnosta.
Kuljetettaessa suksia niiden tulee olla niputettuna pohjat
vastakkain. Laita pohjien väliin paperia tai kiinnitä sukset
yhteen tarkoitusta varten suunnitelluilla clipeillä eli
kiinnitystarroilla.
Suksipusseissa on aina vähän hiekkaa tai muuta “töhnää”,
joka naarmuttaa suksia, mikäli suksia pidetään pussissa
suojaamattomina pohjat vastakkain.
Säilytä kesän aikana sukset puhdistettuina ja vahattuina
vapaana kuormituksista.
VÄLINEET JA VARUSTEET
Junnujen välineet ja varusteet
Oleellinen osa hiihtoharrastusta ovat välineet. Toimivilla
välineillä ja oikealla voitelulla tehdään hiihdosta
hauskaa ja helppoa. Välineiden valintaan pitää kiinnittää
huomiota. Suksien osalta hinta-laatu suhde toimii. Halvimmat
sukset eivät ominaisuuksiltaan ole parhaimmat.
Välineiden valintaan vaikuttaa hiihtotapa, hiihdetäänkö
pääasiassa perinteistä hiihtoa vaiko luistellaan. Jossain
tilanteissa perinteisen välineillä voi myös luistella,
mutta heikohkosti. Luistelusuksilla ei voi hiihtää
perinteistä. On olemassa myös combi-suksia, joilla voi hiihtää
molempia hiihtotapoja. Usein hiihtoharrastus aloitetaan
valitsemalla ensin toisen hiihtotavan välineet.
Hiihtotaitojen lisääntyessä hankitaan myöhemmin myös
toiset välineet.
Kierrätys ja kamapörssit
Suksien tai muiden hiihtovälineiden ei välttämättä
tarvitse olla uudet. Lapset kasvavat nopeasti ja välineet käyvät
sopimattomiksi. Hiihtokamoja kannattaa kierrättää. Monilla
hiihtoseuroilla on organisoituna "kamapörssi",
jossa voi ostaa, myydä tai vaihtaa käytettyjä välineitä.
Käytettyjenkin välineiden tulee olla hyväkuntoisia ja käyttäjälleen
sopivia. Loppuun pidettyjä hiihtokenkiä tai kiviin pilattuja
suksia ei pidä viedä vaihtoon eikä niitä pidä kenenkään
itselleen hankkia.
SUKSIEN OMINAISUUDET
- Suksen tärkeimmät ominaisuudet ovat hiihdettävyys/
luisteltavuus ja luisto.
- Suksen hiihdettävyydellä tarkoitetaan helppoutta
saada suksi pitämään, suksen liukuominaisuuksia sekä
suksen suuntavakavuutta.
- Suksen hiihdettävyys vaikuttaa suoraan tekniikkaan,
tekniikan oppimiseen sekä hiihdon taloudellisuuteen.
Luistelusukset
Luisteluhiihdossa suksien hiihdettävyyttä kuvataan usein
termillä luisteltavuus. Luisteltavuudella tarkoitetaan mm.
suuntavakavuutta eli kuinka hyvin suksi luisteltaessa kulkee
suoraan, suksen luistoa yhdellä suksella liu’uttaessa niin
ylä- kuin alamäkeen ja tasaisella sekä suksen yleistä käsiteltävyyttä.
Suuntavakavuuteen tulee vaikuttavat suksen alkujännitykset
ja loppujäykkyys, joiden on hyvä olla tasapainossa hiihtäjän
painon kanssa. Luistelusuksessa on perinteistä suksea enemmän
alkujännityksiä ja loppujäykkyyttä.
Perinteisen hiihtotavan sukset
Hiihdettävyyllä perinteisen hiihdossa tarkoitetaan suksen
pito-ominaisuuksia, luistoa yhdellä suksella liu’uttaessa
sekä suksen yleistä käsiteltävyyttä. Voidepesän paikka
vaikuttaa merkittävästi pito-ominaisuuksiin. Voidepesän
tulisi olla kantalapun paikasta alkaen n. 50-80 cm suksen kärkeen
päin.
SUKSIEN VALITSEMINEN
Luistelusukset
Suksia yhteen puristettaessa on luistelusuksissa tunnuttava
jonkin verran vastustavaa jännistystä heti puristuksen
alusta alkaen. Kantaosaltaan luistelusuksi voi olla selvästi
perinteistä suksea jäykempi/ tiukempi eikä sormen työntäminen
luistelusuksen kantojen väliin onnistu helposti.
Loppujäykkyyttä luistelusuksessa on oltava selvästi
perinteistä suksea enemmän. Suksen on kannettava hiihtäjä
myös em. testimenetelmän mukaisessa potkutilanteessa siten,
että paperi liikkuu vapaasti “voidepesän” alueella myös
potkun aikana. Voidepesä tulisi kantaa kantaosalla 5 - 10 cm
kantapään taakse ja kärkiosalla 30-50 cm ison varpaan
etupuolelle.
Perinteisen hiihtotavan sukset
Suksien jäykkyyttä voidaan mitata yksinkertaisella
paperitestillä, jossa sukset asetetaan tasaiselle alustalle.
Hiihtäjän seistessä kahdella suksella paperin tulee luistaa
pitoalueelle, so. voidepesä nousee irti alustasta. Yhdellä
suksella seistessä kantapää suksessa kiinni paperin tulee
liikkua hieman.
Päkiällä seistessä tulee paperin tarttua alustan ja
suksen väliin. Missään pitosuksessa ei saa olla
“palkkimaista” loppua eli suksi ei mene alustaan kiinni
suurellakaan voimalla.
Kun suksen pohjat ovat vastakkain kantalapun kohdalta, pitäisi
voidepesän ulottua 30-50 cm siteen etupuolelle.
SUKSIEN JA SAUVOJEN MITAT
Suksien mitat ovat lyhentyneet luistelun myötä, myös
perinteisen suksien. Käytännössä muutamien senttien
pituusero ei vaikuta ominaisuuksiin. Tärkeintä on löytää
hyvä suksipari. Onko se 5 cm pidempi vai lyhyempi, ei ole
oleellista, mutta suksien toiminnalliset erot saattavat olla
hyvinkin suuria.
Taulukko: Suksien ja sauvojen mitat
| Perinteisen sukset: |
Oma pituus + 15-25 cm |
| Luistelusukset |
Oma pituus + 10-15 cm |
| Perinteisen sauvat |
0.83 - 0.86 x oma
pituus |
| Luistelusauvat |
0.88 - 0.91 x oma
pituus |
Sauvojen pituutta valittaessa kannattaa alkuvaiheessa käyttää
pienempiä kertoimia, koska hiihtotekniikat on helpompi
omaksua lyhyillä sauvoilla.
HIIHTOKENGÄT JA SITEET
Perinteiseen hiihtoon soveltuvat hiihtokengät ovat
matalavartiset ja niiden pohja on luistelukenkiä löysempi.
Luistelukengissä on korkeampi, nilkkaa tukeva varsi ja ne
ovat sekä kiertojäykät että pohjasta jäykät. Nämä
seikat parantavat suksen hallintaa luisteluhiihdossa.
Vastaavasti perinteisille ja luistelusuksille on olemassa oma
suksisiteensä.
Useilla valmistajilla on myös ns. combi -yhdistelmäkenkiä
ja suksisiteitä, jotka ovat suunniteltu sekä luisteluun että
perinteiseen hiihtoon.
PIENEN LAPSEN HIIHTOVÄLINEET
Hiihdon harrastus lähtee välineistä. Kun lasten hiihtovälineitä
hankitaan, niin tärkin kriteeri on niiden toimivuus.
Suksilla, jotka eivät pysy jalassa ja jotka liukuvat vain
taaksepäin, sammuu innokkaankin ensihiihtäjän kipinä.
Lapsen ensimmäiset sukset (2-4v)
·suksilla kävellään, suksella liukuminen ei ole vielä
löytynyt
·nämä voivat olla lenkkisukset
·löysät sukset
·hyvä pito, ei saa liukua taaksepäin, pitopohja,
pitovoideteippi
·sauvoilla pidetään tasapainoa, lyhyet
Lapsen seuraavat sukset (4-10v)
·liukuminen on löytynyt
·sukset, jossa on kärkisiteet
·omatoiminen hiihtäminen, sukset pitää pystyä laittamaan
itse jalkaan ja pois => riittävän herkästi toimivat
siteet
·yleisimmät kenkä-side järjestelmät Salomon SNS ja
Rottefella NNN
·suksen pituus 5-10 cm hiihtäjää pidempi
·sauvan pituus, rinnan korkeudelle
·löysät sukset, hiihtäjän paino yhdellä jalalla =>
suksen keskikohta osuu lumeen
·jotta ylämäetkin nousevat, tarvitaan pitoa, esim. voide
tai pitovoideteippi
Lapsen seuraavat sukset (7-12v)
·alkaa olla valmiudet luisteluhiihtoon
·sukset joilla voi hiihtää sekä perinteistä että
luistella
·suksen pituus 10-15 cm hiihtäjää pidempi
·sauvan pituus, olkapään tasalla
·sukset, joissa on sivuleikkaavuutta= keskeltä kapeampi
·perinteisen hiihdossa käytetään pitovoiteita
·luistellaan pitovoiteiden kanssa tai otetaan pois
·hiihtokenkä korkeavartinen ja nilkkaa tukeva (combi-kenkä)
Lapsi kasvaa vauhdilla. Jotta välineet toimivat, joutuu
uudet välineet hankkimaan lähes joka vuosi. Kasvunvaraa ei välineissä
hirveästi kannata olla, koska se hankaloittaa etenemistä.
Hiihtokenkään voi mahtua normaalisukka + villasukka. Aina ei
tarvitse ostaa uusia kamoja. Hiihtoseurat järjestävät välineiden
kierrätystä.
|